Hapankorppu on kestosuosikki

Lantmännen Cerealian valmistama suomalainen Finn Crisp, eli meillä tuttavallisesti hapankorppu, on valloittanut maailmaa jo 70 vuotta. Kuva: Lantmännen

 

Suomalainen innovaatio hapankorppu tunnetaan maailmalla “Finn Crispinä” ja trendikkäänä terveellisenä tuotteena. Finn Crisp -hapankorppu esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, ja sittemmin tuotteesta on tullut yksi laajimmin maailmalla levinneistä suomalaisista elintarvikkeista, jolla herkuttelevat etenkin trenditietoiset nuoret naiset.

Lantmännen Cerealian valmistama suomalainen Finn Crisp, eli meillä tuttavallisesti hapankorppu, on valloittanut maailmaa jo 70 vuotta. Vuonna 1952 Helsingin kesäolympialaisiin saapui maailmalta enemmän ulkomaisia turisteja kuin koskaan aikaisemmin, mikä oli ainutlaatuinen tilaisuus saada suomalaistuotteita esiin kansainvälisesti. Finn Crisp -nimellä markkinoidut hapankorput ampaisivatkin välittömästi suosioon ja ovat olleet suomalaisten vientielintarvikkeiden kärjessä 1950-luvulta saakka.

Maailmalla hapankorpun kuluttajissa korostuvat erityisesti nuoret naiset, ja käyttötapa vaihtelee maittain: USA:ssa hapankorppu on terveellinen välipala ja esimerkiksi Ruotsissa suosittu tuote juustotarjottimella.

Myös suomalaiset herkuttelevat hapankorpuilla, mutta suurin osa Lantmännen Cerealian tehtaalla Kotkassa valmistetuista hapankorpuista valmistetaan vientiin. Kotkan tehdas on maailman suurin hapankorppujen valmistaja, ja tehtaalta viedään 28 maahan vuosittain noin 20 miljoonaa pakkausta hapankorppuja. Suurimmat vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, USA, Ukraina, Kanada ja Englanti, ja kaukaisimmat hapankorpun ystävät löytyvät USA:sta ja Australiasta.

– Suomessa hapankorppu on varsin perinteikäs tuote, mutta vientimarkkinoilla se on trendikäs elintarvike, jota ostetaan sen herkullisen maun ja terveellisyyden vuoksi, Lantmännen Cerealian toimitusjohtaja Mikko Savinko sanoo.

Hapankorpun maun salaisuus on hapanjuuri, jota ruokitaan tehtaalla kolme kertaa viikossa, jotta se säilyy aktiivisena ja elossa. Hapanjuurta säilytetään Kotkan tehtaalla lukkojen takana.

– Perimätieto kertoo, että tehtaan perustamisesta eli vuodesta 1969 lähtien käytössä ollut hapanjuuri olisi kuljetettu aikoinaan Koskenkorva-pullossa Turussa sijainneesta vanhasta tehtaasta Kotkaan, Savinko kertoo.

Hapankorpun suosion odotetaan kasvavan edelleen

Lantmännen Cerealia uskoo hapankorpun vahvaan kasvupotentiaaliin erityisesti Euroopassa ja ennustaakin kuluvalle vuodelle yli 20 prosentin viennin kasvua. Vientiasiakkaiden parissa on ollut kiinnostusta myös Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelman mukaisesta rukiista valmistettuja tuotteita kohtaan.

Ilmasto & Luonto on Lantmännenin tulevaisuuden viljelyn ohjelma, jossa toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä rukiin viljelyn ilmastovaikutusten pienentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi ja hiilen sitomiseksi maaperään. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä suomalaisten sopimusviljelijöiden kanssa ja sen toimenpiteiden arvioidaan vähentävän kotimaisen rukiin viljelyn kasvihuonepäästöjä noin 15 prosenttia*.

– Meillä Suomessa hapankorppu tunnetaan hapankorppuna, mutta monilla vientimarkkinoilla Finn Crispistä on muodostunut tuotteelle yleisnimi. Esimerkiksi Ruotsissa hapankorppuja kutsutaan arkisessa kielenkäytössä ”Finn Crispeiksi”, Mikko Savinko kertoo.

*Ilmasto & Luonto -ohjelman toimenpiteiden arvioidaan pienentävän kotimaisen rukiin viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 prosenttia verrattuna keskimääräiseen rukiin viljelyyn vuosina 2015–2020, jolloin ohjelman toimenpiteet eivät olleet käytössä. Keskimääräisen ruisviljelyn lähtötilanne on määritetty keskiarvona suomalaisen rukiin viljelyn toteutuneista tiedoista vuosina 2015–2020 (lähde: ProAgria).

Lähde: Lantmännen Cerealia 23.7.2024